Helsingin seudun kauppakamari +358 9228 601
Markkinatalous ruokkii yhteistyötä
8.10.2018
  • Text Hover
Markkinataloudessa ei ole kyse kilpailusta. Itseasiassa vain murto-osa siitä on kilpailua. Meidän on terästettävä näkemystämme taloudesta. Siten opimme ymmärtämään paremmin yhteiskuntamme toimintaa, taistelemaan populismia vastaan ja tekemään tehokkaammin yhteistyötä.

Kyllä, kilpailu on nykyisen talouden elinehto, mutta se on vain yksi vallitseva voima. Heti pinnan alla on suurempi voima: yhteistyö. Monien tuotteiden ja palveluiden takana työskentelee kirjaimellisesti satoja yksilöitä ja organisaatioita. Melkein jokainen meistä tekee töitä oman yrityksen ulkopuolisten kanssa päivittäin: asiakkaiden, loppukäyttäjien, toimittajien, palveluntarjoajien ja muiden kumppaneiden.
Yhteistyö on voima, joka saa asioita tapahtumaan nykypäivän taloudessa

Kilpailun merkitystä ei tule vähätellä. Se pitää meidät terävänä, kertoo meille fokuksen ja suunnan. Mutta jopa innovaatiotyössä, jossa etsitään seuraavaa maailmaamullistavaa ilmiötä, jokainen päivä koostuu yhteistyöstä ja yhteisestä ideoiden vaihdosta. (kts. esim. Steven Johnsonin Where Good Ideas Come From).

Nykymaailmassa korostuu verkostot ja läpinäkyvyys. Kysynnän dynamiikka on muutoksessa: vaaditaan yhä nopeampaa ja parempaa tulosta. Tämän lisäksi on hälyttäviä uutisia tutkimuksen tuottavuuden vähentymisestä (ks. Bloom et al .: Are Ideas Getting Harder To Find? Sep 2017). Yhteistyö on keino yhdistää resursseja, saada nopeampaa palautetta ja kehittää tehokkaammin.

Toinen tärkeä näkökulma on yhteistyön vapaaehtoisuus. Nykypäivän toimijoilla on melko vapaat kädet päättää, kenen kanssa kumppanoitua. Yhteistyö voi perustua yhteisten intressien, sopimukseen tai henkilökohtaisen kemian ja yhteensopivien arvojen takia.
Markkinatalous pohjautuu arvojen jakamiselle ja sosiaalisen pääoman luomiselle. Silloin korostuvat oikeat kontaktit ja luottamus. Sosiaalinen pääoma on erityisen tärkeää, kun luodaan radikaalisti uutta. Yhteistyötahot osaavat harvoin ennustaa, millainen lopputulos syntyy. Siksi on miltein mahdotonta suunnitella kattavia sopimuksia. Tämän takia innovaatioyhteistyö pitää perustua reilusti yhteiselle luottamukselle. 

Siksi ehdotan seuraavaa: meidän on ratkaistava asenteemme taloudesta, innovaatiosta ja yhteistyöstä. Lisäksi meidän on vaadittava toisiltamme yhteistyötaitoja enemmän kaikessa koulutuksessa ja kehityksessä. Meidän tulisi siirtyä asioiden oppimisesta (data) niiden analysointiin ja soveltamiseen. Näin pystymme luomaan toimivaa ymmärrystä, joka useimmiten vaatii muiden apua sekä toimintatapojen määrittelyssä että toteuttamisessa.

Tulevat menestyjät ovat osanneet tehdä yhteistyötä

Sen sijaan että korostamme omien ja kilpailijoiden strategioita, meidän on luotava ymmärrys siitä, miten omat ja mahdolliset kumppanimme strategiat sopivat yhteen. Tämä yhteensovittaminen edellyttää avoimuutta, kumppanin liiketoiminnan ymmärtämistä (empatia) ja sitä, että olemme tehneet omat strategiset kotiläksymme kunnolla.

Voiko kilpailun siis unohtaa? Ei, näillä kahdella on yhteys: tulevat menestyjät ovat niitä, jotka osaavat tehdä yhteistyötä. Erityisesti mahdollisimman erilaisten toimijoiden kanssa yli organisaatioiden, alojen, kulttuurien ja maiden. 

Tapio Peltonen

Blogin kirjoittaja

Yhteistyössä
  • Text Hover
  • Text Hover